Whites is Washington: Rapakon takaa löytyy paljon Leeds faneja, ja tietysti englantilaisen jalkapallon faneja, ja kun Leeds kävi siellä kiertueella, niin se oli yhtä juhlaa.
Mulla on tuosta tapahtumasta Washingtonista kuvia, ja niistä näkee että siellä on ollut tunnelma korkeella. (Tuttuja oli siellä, mä en.)
Takakannesta:
Interviews with new signings Derek Lilley, Pierre Laurant, Lee Sharpe and David O'Leary
Lads reveal musical talents you never dreamed of -
in your worst nightmares!
btw: Mä olen säästänyt kauden päättymiseen asti noita uusia kirjoja Leeds Utd in Trial, ja Eddie Grayn kirjaa. Eilen luin Trialin melkein loppuun, ja siinä kyllä käy läpi tota aikaa aika syvälle. Välillä oli raskasta lukea eteenpäin kun muistaa mitä se oli. Sitte tuli pahin: kausi 00/01 viimisen pelin jälkeen pelaajat tietysti antoi paitojaan pois, kannattajille, kavereille yms.
Lee Bowyer meni David O'Learyn toimistoon, ja oli pistänyt omistuskirjoituksen 'Pomolle Lee Bowyer' . Leicester pelin jälkeisellä kunniakierroksellakin DOL ja Bow kävelee kaulakkain. Tästä tulee se jatkoajatus että mitä hemmettiä siellä on tapahtunut? Mikä on muuttanut kaiken? Olisko vaan, että nyt ammatilliset syyt ajaa eteenpäin.
Euro, mikä ihmeen euro? Ä??? :