Veikkauskisa: Preston-Leeds (ma 8.5 klo 21:45)

[Deano]

65 minsaa tuli katseltua pubin scriiniltä ja loput kotona radiosta.
Ensimmäisen 45 minsan jälkeen tuntui että toiveita ei ole, sen verran pahasti Preston vei meitä kaksinkamppailuissa, keskikentällä ei ollut minkäänlaista järjestystä ja pallot menetettiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jo parin syötön jälkeen valkopaidoille.
Toiselle jaksolle Leeds tuli täysin uudella asenteella, lisäksi tuntui kuin Preston olisi huilinut tauolla liika tehokkaasti kun taas Leeds-pelaajat vetelivät spurtteja sähkökatkon ollessa vielä menossa..
Mitä lie tauolla puhuttiin kopissa, täydellinen muutos kuitenkin 1. puoliaikaan verrattuna ja tarvittavat maalitkin tulivat sen myötä.
Todellinen playoff-esitys leedsiltä.

 

[Sir_Edwin_Gray]

No perskeles! Blackwelliin ja taktiikkaansa täytyy näköjään vaan luottaa, ensisilmäyksellä kokoonpano ainakin Frazerin osalta tuntui merkilliseltä. Mutta sieltähän se sitten tuli 2-0 Richardsonin pojan lapikkaasta. Vieraspelit menee kyllä paljolti tällä kaavalla - kotijoukkue vie ja vieraat kyttäävät pistoja.

Kyllä se kieltämättä ekalla jaksolla huolestuttavaa oli, Preston on kuitenkin kova porukka ja ollut kovassa iskussa viime kuukaudet. Eli juoksuttivat meitä aikalailla. Mutta kun maali pysyy puhtaana, niin saumat säilyvät. Eikä niillä nyt varsinaisia tekopaikkoja ollutkaan, enempi näennäishallintaa ja pallonsiirtelyä poikittain.

Hulsen kassi oli yllättävän simppeli ja näytti helpohkolta - ja kuinka ollakaan, erikoistilanteesta. Kerrankin Prestonin ulottuvat topparit olivat hukassa, vapaa pusku noin läheltä maalia on keräilyharvinaisuus. Frazerin maali melkein perään oli hieman onnekas, pallo meni Nashin sylin kautta tolpan juureen. Oh well, kaikki lasketaan ;D

Sitten vielä se pitkänpuoleinen sähkökatko puoliajalla, olisiko ollut 25 minsaa. Blackwell sanoi Skyn haastattelussa pitäneensä puoliajan teamtalkin pimeässä! Sytkäri sentään löytyi joltain. Näköjään tepsi, kun toisen jakson meno oli ihan toisesta maailmasta.

Hirmuisesti taistelleesta joukkueesta on vaikea kaivaa man of the matchiä, mutta kyllä menee akselille Sullivan-Gregan-Kilgallon. Aivan suvereenia toimintaa, topparit olivat todella hyviä ja Sullivan poimi kaikki talteen. Huonoista puolista sen verran, että Cresswelliä voi syyttää typeryydestä, kun mies potkaisee pallon pois viehllyksen jälkeen ja on jo kortti alla. Ja tämä viimeisellä yliajan minuutilla. Craineyn toinen keltainen oli aika heppoinen, mutta ei kai me finaalissa oikeasti kaivata tätä sälliä? Juu ei!

Tuon korttisaldon jälkeen varmaan taas kumpuaa se vanha 70-luvun termi Dirty Leeds ... who cares, finaalissa ollaan!

Vielä erikoismaininta vierasfaneista - aivan fantastinen möly, kotifaneja ei kuullut juuri lainkaan. Laulua riitti ja volyymi oli mieletön. Let's go f*cking mental!