Kuinka sinusta tuli Leeds Unitedin kannattaja?

Lorimer

New member
Ajattelinpa pistää tällaisen topicin pystyyn, vastata voi jos siltä tuntuu. Minusta itsestäni tuli lopullisesti Leedsin kannattaja talvella 1993, kun päätimme ystävieni kanssa lähteä potkimaan palloa hokin pelaamisen sijaan. Meitä oli 3 kenttäpelaajaa kummallakin puolella ja yksi maalissa. No, toinen joukkue koostui pojista joilla oli tummemmat vaatteet ja toinen, jossa myös minä olin omasi vaalemmat asusteet. Tummempi joukkue nimettiin Evertoniksi ja vaaleampi Leedsiksi. Tuolloin olin aika pihalla jalkapallon suhteen enkä tiennyt oikeastaan mitään kummastakaan joukkueesta. Jääkorona oli tuolloin SE laji ja New York Islanders oli suosikki numero 1. .Melkein hävettää näin jälkeenpäin..

Joka tapauksessa tuon potkupallo tuokion jälkeen aloin seurata jalkapalloa TV:sta ja lehdistä hiljalleen enemmän ja joukkue jota seurasin erityisesti oli tietysti Leeds U. Isäni joka kannattaa Liverpoolia sanoi useasti että Liverpool on aina ollut parempi jne. mutta sitten tuli se päivä, kun TV:sta näytettiin valioliigan ottelu Liverpool-Leeds. Anfieldilla vallinnut tunnelma ja äänet yhdistettynä ottelun kiivaaseen tempoon tempaisivat minut hetkessä mukaansa jalkapallon ihmeelliseen maailmaan. Valkoinen muuri kesti punaisen rynnäkön kerta toisensa jälkeen, vaikka poolissa taisi pelata jo tuolloin eräs nuori pikakiituri joka monta kertaa oli tuoda pallon Leedsin verkon perukoille. Tajusin että tässä on laji, jossa on jotain suurta ja ylvästä, jotain sellaista mitä ei löydy mistään jäähallista ja näin minusta tuli fanaattinen jalkapallon ja LUFC:n ystävä. Ottelu päättyi muistaakseni tasan ja tämä taisi aika pitkälle vaikuttaa poolin mestaruustoiveisiin ja ManU etenikin(valitettavasti) mestariksi, Villa taisi olla toisena. Kaikesta huolimatta tuon pelin jälkeen olen kannattanut tiiviisti Leeds U:ta ja sillä tiellä ollaan edelleen 8). Vaikkakaan se ei kyllä ajoittain kovin helppoa olekaan..
 
Hyvä että päätit avautua Täällä tuon jääkiekkotaustasi suhteen, eikä esim. Futisfoorumilla. Voi vain kuvitella millaisia reaktioita tunnustus olisi siellä aiheuttanut... ;)

Niin - piti jatkamani vielä: itse valotin LUFC-taustojani aikoinaan tuolla "Uutisaiheet, artikkelit & kommentit" -puolella "Mistä lisää kannattajia ?" -topiikissa. En taida kuitenkaan samaa juttua tähän kopsata ettei päästä spämmäämisestä syyttämään.
 
Lopullinen hurahdus tapahtui 1999-2000 kaudella jolloin leedsillä oli paljon nuoria lupaavia pelaajia, urheiluruutu näytti usein maaleja lufcin peleistä ja peli oli iloista katseltavaa, ian harte uransa huipulla ja lee bowyer teki vaikutuksen lähtemättömästi.
toki muistan mestaruuskevään 1992 jolloin pidin peukkuja lufcille, mutta silloin en vielä ollut varsinaisesti mikään kannattaja.
Tällä tiellä ollaan ja toivottavasti matkalla parempaa huomista kohti.

"we're so proud, we shout it out loud, we love you leedsleedsleeds!!!"
 
Heh, heh. Futisforumilla minua olisi kohdannut julma verbaalinen lynkkaus ;). Mutta kukapa ei olisi pienenä pelannut katulätkää kavereiden kanssa? Siihenpä se minun "jääkiekkotaustani" oikeastaan jääkin, en ole edes luistellut nyt kuuteen vuoteen..
 
Mun oma fanihistoriani ei mitenkään taianomainen ole, but here goes.

1992 kun olin 13-vuotias niin Leeds tunnetusti otti omansa eli voitti 1. divisioonan. Jostain syystä tuntemattomasta tämä tieto kiiri minunkin korviini, joka en ollut erityisemmin (joukkue)urheilulajeja siihen mennessä seurannut. En kyllä juuri seurannut sen jälkeenkään, mutta seuraavan eli 92-93 kauden aikana muistan teksti-tv:stä ihmetelleeni kaverilleni tulosta Leeds 0-1 Ipswich, että miten mestarijoukkue voi tommosen matsin hävitä. (Kauden loppusijoitushan oli tosin 17/22 jos oikein muistan...)

No tuona vuonna 1992 muistan tehneeni ensimmäisen Leedsiin kohdistuneen valintani muiden joukkueiden joukosta. Pelasimme kaverini kanssa Amiga 500:lla peliä nimeltä The Manager. Kaverini valitsi Liverpoolin ja minä muistan valinneeni Leedsin sen kummemmin empimättä. Eli jo siinä vaiheessa oli melko selvää että jos jonkun joukkueen omakseni otan niin tokihan se on Leeds.

Varsinainen kannatus, jos näin voidaan sanoa, alkoi sitten tuossa loppuvuodesta 93 kun ostin ensimmäisen Veikkaaja-lehteni ja pelasin eka kerran Pitkävetoa. En muista voitinko mitään mutta sen muistan että televisiosta tuli matsi Leeds-Arsenal jonka poijaat klaaras kotiin 2-1, eli siihen ei veikkaus ainakaan kaatunut. Matsista muistan ainakin sen että McAllisterin vapari meni Adamsin koivesta sisään.

Eli noin reilun vuoden päästä tulee täyteen kymmenen vuoden päivät. Välillä on voinut Englannin liigan seuraaminen jäädä vähän vähemmälle muilta osin, mutta Leedsin tulemiset ja menemiset ovat aina olleet virkeässä mielessä.
 
No itselläni kiinnotus jalkapalloon lähti vuonna '98 MM-kisoissa. Faija osti meille himaan Canal+:n ja jotenkin Leeds United vaan valitsi minut, minä en valinnut sitä :) No olen vasta 16v, mutta voin kaikille epäilijöille sanoa, etten hae menestystä vaan Leedsin rinnalla pysyn.. Asiasta toiseen minulla on Helsingin IFK:n kausikortti lätkässä enkä ymmärrä miksi fudisfanit evät voi sietää jääkiekkoa?
 
Ensimmäinen kimmoke LUFC:iin tuli pelaajakorttien kautta
hamassa 70-luvun alussa. Tiedä häntä sitten kumpi oli
houkuttelevampaa - purkat vaiko kortit? Billy Bremner
jäi noista korteista mieleen ja etenkin se tyylikäs
kokovalkoinen peliasu. Muistan pettyneeni pahasti kun
Sunderland voitti 1973 FA Cupin finaalin. Siemen oli
kylvetty...

Varsinainen pelien seuraaminen alkoi 1975 keväällä, ja
oikein kunnon gloryhunter-tyyliin EC-semeissä Barcaa
vastaan. Finaali itse olikin sitten yksi koko LUFC-uran
rankimpia kokemuksia, Bayern on - ja pysyy - Scumin kanssa
mustan listan kärjessä! BBC World Service lyhytaalloilla
tuli kuulolle 1976 ja palvelee edelleen hyvin "hitechin"
aikakaudellakin.

"Pyhiinvaellusmatkoja" pääkallopaikalle on tullut tehtyä
suht säännöllisesti. Eka reissu oli 1978 ja silloin 16-v.
poikaan teki todella suuren vaikutuksen yorkshireläisten
tavaton ystävällisyys. Fullerton Parkin branchin mukana
kulki mukavasti vierasmatseihin - laulu raikui bussissa.
Kimurantin paikan eteen muistan joutuneeni, kun pyysivät
laulamaan suomalaista joululaulua tauolla pubissa. Siinä
kiemurrellessa onneksi bussikuski komensi porukat jatkamaan
paluuta Leedsiin. Kongi pelasti!

Eddie Gray ja Tony Currie painuivat eniten mieleen tuolta
ekalta reissulta, niin treeneissä kuin peleissäkin. Eric
Carlisle esitteli stadionin ja pelaajia siinä samalla, oli
siinä pojankollilla pällisteltävää! Viimeisimmän reissun
Leedsiin tein viime kauden alussa, 3 ekaa matsia oli silloin
ohjelmassa ja lisukkeena U17- & U19-junnupelit West Hamia
vastaan.

Erikoisin matsi paikan päällä on ollut Pool kotona 1991, kun
tuli turpaan 4-5. Puoliajalla tilanne jo 0-4 ja sitä mietti
jokseenkin synkkiä. Chapman teki kuitenkin hattutempun 2.
jaksolla ja atmosfääri oli aivan mieletön. Ei ihan rahkeet
riittäneet tasuriin, mutta miehekäs nousu silti. Chappyltä
hylättiin vielä yksi maali, tietenkin aiheettomasti :)
Pahin pettymys oli liigacupin finaali 1996, siinä pelissä
olisi pitänyt panna jaot uusiksi. Wembley kokemuksena oli
tietysti mahtava, mutta 0-3 vei siltä parhaan terän.

Se on jäänyt harmittamaan ettei ole nähnyt paikan päällä
yhtään meidän CL-matseja silloin kun niitä vielä oli! Ainoat
"Euroopan pelit" ovat olleet pre-seasonia Ruotsin divari-
jengejä vastaan ... tai Tervareita :) Hmm, Östersund tai
Boden vs AC Milan tai Barcelona. Niinpä niin, aina ei voi
voittaa...

Joskus sitä miettii onko LUFC-fiksaatio loppujen lopuksi
hyväksi, hmm, mielenterveydelle? Jalkapallonhan pitäisi olla
iloinen asia? Noh, toivossa on hyvä elää :)

 
Vaikuttava tarina Sir! Mahtanut olla kokemus käydä Ellandilla etenkin 1970-luvulla, meikäläinen kun ei ole vielä päässy Leedsiin kertaakaan, mutta eiköhän sekin aika vielä koita. LUFC-fiksaatio on mahtava asia, vaikka tulee vastoinkäymisiä ne pitää ottaa vain kokemuksina joita voi sitten tulevaisuudessa muistella, samalla kun juhlii vaikkapa liigamestaruutta ;). Mitä tulee mielenterveyteen, niin itse en pärjäisi ilman jalkapalloa ja LUFC:a, sillä mikään ei ole yhtä terveellistä sielulle kuin hieno futisottelu raskaan ja harmaan arjen lomassa..
 
Joskus 70-luvulla valkkasin Leedsin jengikseni Englannissa. Vanhempi veljeni on Sheffield Wednesdayn kannattaja enkä halunnut "olla samassa jengissä" hänen kanssaan.
Leeds vain tuntui kivalta nimeltä. En ymmärtänyt futiksesta pätkääkään (en tosin vieläkään ole mikään futistietäjä).
Seuraan välillä hyvinkin tiiviisti Leedsin touhuja, sitten taas Leeds ja muu futis voi unohtua pitkäksikin aikaa.
Sanoisin että Gordon Strachan oli SE tyyppi joka sytytti pienen Leeds-kipinän minun sydämeeni, ja se kipinä elää yhä - eikä varmasti kuole koskaan (teki sitten Venables mitä hyvänsä tuhotaakseen suosikkijoukkueeni).
 
Kaivoimpa "otsikoksi" tämmöisen vanhan topicin.

Lorimer, Sharkey, Godar.

Minne ovat herrat hävinneet!   ???
 
Myöskin herra moderaattorimme on ollut pitkän aikaa "penkin puolella" :-[

Täällä ollaan, ja Leedsin vaiheita seurataan aktiivisesti.
Jotkut teistä saattavat muistaa, että syksyllä olin armeijassa ja nyt kevään alussa on ollut niin paljon kaikenlaisia kiireitä, ettei ole tullut tänne hirveästi kirjoiteltua. Mutta eiköhän sekin tässä kevään mittaan parane!
 
Täällä ollaan, ja Leedsin vaiheita seurataan aktiivisesti.
Jotkut teistä saattavat muistaa, että syksyllä olin armeijassa ja nyt kevään alussa on ollut niin paljon kaikenlaisia kiireitä, ettei ole tullut tänne hirveästi kirjoiteltua. Mutta eiköhän sekin tässä kevään mittaan parane!

Tämä rauhoitti kummasti ;) Arvelinkin että olisko opiskelukiireitä tms. taustalla
 
itsekin tunnustaudun urheilun suhteen (lähes) kaikkiruokaiseksi.
joskus ala-asteella tuskailin, aloittaisinko lätkän vai futiksen harrastamisen. ??? näin jälkeen päin ajateltuna valitsin väärin. ehkä olisi kannattanut panostaa nahkakuulaan heti alusta lähtien kun siinä tuntui olleen enemmän lahjoja!??
se oli sitä aikaa kun suomi juhli ensimmäisiä mm-mitaleja ja taisi olla italian mm-kisat -94 sekä saman vuoden lillehammerin olympia-kisat, jotka saivat syttymään lätkään.
toki seurasin futistakin. ensimmäiset futiksen arvokisat, jotka muistan, olivat usan kisat -94.
saipassa tuli tahkottua muutamia vuosia, jonka jälkeen ylä-asteella lämiminen loppui lähinnä kiinnostuksen ja motivaation puutteeseen. vajaa vuosi meni tekemättä mitään kunnes taas (onneksi) liekki syttyi urheiluun ja aloitin futiksen pelaamisen seurassa. siitä alkoi sitten pikkuhiljaa kääntyä takin vihreä puoli esiin..
ja näin jälkikäteen, onneksi tuli pelattua edes kiekkoa. tuommoinen joukkuepelin harrastaminen antoi tulevaan elämään paljon sellaisia valmiuksia, joita ei muuten olisi mistään saanut. joten, kaikki isät. antakaa ja laittakaa lapsenne harrastamaan. lajilla ei niin väliä!
mitenkään hirveästi en lätkää fanita mutta kyllä se aina sytyttää kun suomi pelaa arvokisoissa ns. "kohtalon" otteluita muita huippumaita vastaan.
sm-liiga ei kiinnosta oikeastaan yhtään muuten kuin nyt alkaneiden pleijareiden osalta. kaikille lätkää vieroksuville: kannattaa seurata! luvassa on - kaikesta huolimatta- viihdettä lupamaksun täydeltä. olkoon laji ja peli mikä tahansa, kun pelataan tarpeeksi korkeista panoksista, se alkaa kummasti hiostamaan kainaloita. tämän koki mm. viime olympialaisissa kun tuli katsottua esim. miesten koripallon huippujännittäviä vääntöjä tai helmikuun super bowlia.
harmittelin kovasti kun nhl-kausi peruttiin. canal plussan tilaajana vietin viime keväänä monia mielenkiintoisia hetkiä seuratessani stanley cupin pleijareita. kunniotan todella kavereita, jotka sen rääkin kestävät. siitä intensiteetistä ja vauhdista ei voi olla pitämättä. eurooppalaiseen peliin verrattuna ihan eri luokkaa.
myös alkuvuodesta -04 helsingissä pelattu nuorten mm-kisojen välierä suomi-venäjä oli paikan päältä seurattuna tapahtuma, joka ei unohdu!

toki jalkapallo on ykkönen ja tulee aina olemaan!

ps. oman tarinani koskien leedsin kannattamista, kerroin jo aikaisemmin. tässä pieni korjaus: toissa syksynä pelatun fulham-pelin voittomaali (matteo) tuli vaparista eikä kulmasta! muistin väärin..

(tarkoitus ei ollut pitää puolustuspuhetta jääkiekolle. vain purkaa omia tuntoja!)
 
Hi,

I am Alex, I am Finnish and my mom has brainwashed me to love Leeds United. That is true; how many Finnish boys do you know you have moved to Leeds just because of the football team, eh?

Or to be honest with you I am 25 % English. My grandfather was from Leeds, but he died in a car crash in Finland, and I have never seen him. I can't remember how this started, but I think my lullaby has been Marching On Together or Glory Glory Leeds United.

I am 14 now, this is the first season I am not a Season Ticket Holder , of course I am a Member of Griffin Branch and going to Elland Road few times this season too.

It was summer -99, when Leeds United visited Finland, in Oulu, and it was the first time I have seen them playing live. We travelled hours and hours by train, but from every station there were more Leeds fans coming. It was cool. It was Tervarit Stars versus Leeds United and Leeds won 1-0.

I have to tell you this (my mom loves this story I know, but I am not too sure if she likes you all to know this though, but I am taking a risk): When I was about 8 years of age, of course my mates followed ManU or Liverpool (They knew David Beckham and Liverpool has always been very popular in Finland), ok anyway, I went to ask my mother "Mum, what would you say if I wanted to follow some other football club, for example Liverpool?" I was joking, of course. Mum looked at me and she said: "As long as you live in my house, NO WAY." That was the only time we have discussed of that matter.

Football match is so different and the atmosphere, if in Finland there were more than 1500 people following the local team it was good, and it really was our Premier League! Here you are proud to show your colours and wearing your team's shirt, too.

Äitin vika  :eek:
 
vuoden 72 tietämillä, en muista oliko /alkoiko tarina voitetusta FA CUP finaalista Arsua vastaan vai katkerasta FA Cup finaalitappiosta jotain aladivarijoukkuetta vastaan seuraavana vuonna...ei prkl.
En osaa enempää selittää. Se vain tuntuu omalta joukkueelta se meidän joukkue.
 
good story alex!  :)
it´s nice to hear about you.
come to the wolves or sheff utd match on april with your mother so we can meet each other.
 
Ihan vaan pieni huomio:

Merkillistä, miksi jääkiekko on monelle kuin punainen vaate. Nimimerkillä kokemusta on...
Seuraan jääkiekkoa tosi tiiviisti, enkä pelkästään harrastusmielessä. SM-liigan tunnen kuin omat taskuni (yleensä tyhjät). Tietyille futisihmisille tämä lätkäkytkentä tuntuu olevan kauhea ongelma.
Jalkapallo on kuitenkin minun lajini. Olen toiminut jokseenkin kaikissa  mieleen tulevissa futistehtävissä (junnu, pelaaja, valmentaja, johtokunta, tuomari, tarkkailija, media, järjestäjä jne nappulaliigasta Veikkausliigaan ja MM-kisoihin).

 
tc: samaa ihmettelen minäkin. Meillä täällä nyt ei edes osata pelata lätkää, ja viime Olympia talvikisojen aikaan oli oikein kuvin selitetty sääntöjä ja equipment on net minder ja maila pelaajalla ja maalivahdilla on erilainen, ja niin edelleen....

Mä seurasin tiiviisti NHL kausia aikaisemmin, Ruuttu pelas Black Hawkseissa ja Selänne oli Wingseissä vielä. MM-95 löytyy VHS ja se on mahtava juttu. Mertaranta hehkuu :D

Eiks se o ihan general knowledge tietää mitä tapahtuu noin yleisesti?  :D Eihän lätkämaita ole futikseen verrattuna kuin murto-osa.

Erm.. täytyypäs mainita. 1936 Britain voitti Olympialaiset, Maailman ja Euroopan Mestaruudet lätkässä. (Vuoteen -68 astihan Olympiakisat laskettiin myös MM-kisoiksi.)
 
Minä olen pelaillut (välillä jopa valmentanut junnuja) ja seuraillut molempia jo lähes 30v. Kivaa on ollut. ;D
Mutta tää Leedsin/brittifutisen seuraaminen on ollut jotenkin "syvällisempää".
Lätkän katsomisesta ei saa samanlaisia "kicksejä", mutta kyllä sitä lätkääkin on tullut katsottua tänäkin talvena. Ehkäpä suht.valtava tv-tarjonta on laittanut keskittymään brittifutkseen. Siis futistakin tulee niin älyttömän paljon eri suunnilta! Paitsi Leedsin matseja!!!!  :mad:
Aikoinaan tuli kuunnelta radiosta lätkäselostuksia! Tietääkö "juniorit" kuka on Höyry-Häyrinen?
Vähän samanlaista pakonsanelemaa valintaa kuin nyky-nuorten lajivalinta; 12-vuotias ei voi harrastaa enää kahta lajia (futis/lätkä/pesis/lentis/salibandy...) yhtäikaa. Sääli.  :-/

Mites muuten Alex, pelaatko itse futista ihan jossain jengissä?
 
Back
Top